500 ja paljon enemmänkin – Krister Illman naulasi nimensä historiaan
Miesten SM-liigan jatkosarjoissa pelattiin viikonloppuna kolme erittäin tasaista kamppailua ja yksi vähemmän tasainen. Tuo yksi on kuitenkin se ottelu, joka jää historiaan.
”Erotuomarit: Tapani Kuri – Krister Illman” luki perjantain 26.2.2021 ÅIFK – GrIFK -ottelun raportissa lakonisesti ja tavanmukaisesti. Nimet tuskin hämmästyttivät ketään käsipalloa seuraavaa, vaikka tällä kertaa syytä olisi ollut ja todella paljon. Ottelu oli Krister Illmanille nimittäin huikeasti jo tasan 500. SM-liigaottelu – tai pitkän uran huomioiden oikeammin miesten pääsarjaottelu.
– Ei ollut kovin vaikea ottelu ja ehkä hyvä niin tällä kertaa, Illman naurahtaa 500 ottelun kokemuksellaan.
Ottelussa vietettiin tavallaan tuplajuhlaa, sillä Illmanin erotuomaripari Tapani Kuri juhlisti viikko sitten 60-vuotispäiväänsä. Käsipallossa erotuomareista onkin syytä puhua ennemminkin ”yksikössä kaksikkona”, niin olennaista keskinäinen vuorovaikutus ja ymmärrys otteluissa on.
– Iso kiitos kaverille, joka on jaksanut ja halusi jatkaa mukana tähän minun rajapyykkiini saakka. Hän on tietääkseni ensimmäinen SM-liigaa 60-vuotiaana tuomaroinut, Illman kiittelee.
500 ottelua on sellainen lukema, että alkupistettä joutuu hakemaan suhteellisen kaukaa. Illman myöntää suoraan, että muistikuvaa tai edes tietoa ensimmäisestä miesten pääsarjaottelustaan hänellä ei itselläänkään ole.
– Erotuomarina aloitin vuonna 1979, mutta sitä koska ensimmäinen liigapeli itselläni oli, en tosiaan muista.
Iso muutos vuosikymmenien aikana
Liigakentillä Illman on nähty joka tapauksessa viidellä eri vuosikymmenellä ja tänä aikana muutos on ollut melkoinen koko lajia ajatellen – niin erotuomaritoiminnassa kuin itse pelissäkin.
– Onhan tämä erotuomareiden kannalta mennyt todella paljon parempaan suuntaan. Nykyään nuoria tuomareita kannustetaan ja tuetaan, heille tavallaan rakennetaan urapolku ja se on hieno muutos.
– Oman uran alkuaikoina otteluita tuomitsivat vanhat konkarit ja sitten kun joku jäi sivuun, aukesi paikka uudelle erotuomarille. Sitten oli ehkä yhden viikonlopun kurssi ja sen jälkeen potku persauksille ja toivotus, että koita pärjätä, Illman hymähtää.
Jos on erotuomaritoiminta kehittynyt, niin samaa voi Illmanin mukaan sanoa myös pelistä ja koko lajistakin ainakin Suomessa.
– Voi oikeastaan sanoa, että tämä on eri laji kuin silloin aikanaan. Tuossa perjantain pelin allakin lämmittelimme, mikä on tietysti ihan normaalia erotuomareillekin, mutta tuli samalla mieleen, että ennen ei tarvinnut lämmitelläkään. Peli oli niin paljon hitaampaa.
– Laji on kehittynyt todella paljon ja etenkin vauhti on kasvanut. Joskus ennen en koskaan edes kääntynyt pelissä, vaan jos piti liikkua toiseen suuntaan, niin peruuttamalla juoksin ja hyvin ehti. Olin ihan hyvä siinä, mutta nykyään se olisi ihan mahdoton ajatus, Illman vertaa.
Lajikulttuurissa paljon hyvää kehitystä
Illmanista paistaa hakemattakin läpi rakkaus ja arvostus lajia kohtaan, eikä sikäli yllätä, että hän ei halua lähteä isommin muistelemaan mitään hankalia hetkiä urallaan tai ainakaan vaikeita persoonia, vaikka sellaisiakin on toki ollut.
– Jokunen on ehkä huonossakin mielessä ollut, mutta ei niitä montaa ole ja uskon, että hekin ovat tehneet lajin eteen vilpittömästi töitä. Valtaosaltaan kentillä ja niiden laidoilla on ollut ja on erittäin hyviä tyyppejä, Illman sanoo.
Yleisellä tasolla lajikulttuurin muutos on lajin itsensä tavoin ollut kuitenkin merkittävä ja niin ikään erittäin positiiviseen suuntaan. Tämäkin pohjautuu Illmanin näkemyksen mukaan pitkälti käsipallon arvostuksen ja kunnioituksen nousuun itse lajin sisällä.
– Onhan kulttuuri muuttunut huimasti ja käyttäytyminen yleisesti ottaen on nykyään todella paljon parempaa.
– En edes muista koska olen viimeksi poistanut jonkun hallista tai edes vaihtopenkiltä katsomoon. Joskus aiemmin sellaista tapahtui useita kertoja kaudessa. Kurinpidollisia ongelmia on todella paljon vähemmän nyt, Illman toteaa tyytyväisenä.
Muistoja riittää – 500 on vain jäävuoren huippu
Illman sanoo olevansa itse aika huono muistelemaan menneitä ainakaan kovin yksityiskohtaisesti. Mieleen otteluista ovat toki jääneet finaalikamppailut ja kansainväliset ottelut.
– En ole kansainvälinen erotuomari ollut, mutta jokunen peli ulkomailla on tullut vihellettyä. Ne ovat jääneet sillä lailla mieleen eri lailla antoisina – peliin on päässyt ihan nollatilanteesta ilman vanhojen otteluitten taakkaa ja se on ollut mukava juttu.
Yksittäisiä tapahtumiakaan ei ihan kuin apteekin hyllyltä muistilokeroista irtoa, mutta esimerkkinä Illman kertoo muutaman vuoden takaisen tapauksen, kun häneltä putosi pilli kesken ottelun.
– Se oli hyvin ratkaiseva tilanne ja pilli putosi suustani. Peli jatkui ja sitten piti vähän kelata takaisin päin, kun peliä ei ollut maalin jälkeen vihelletty uudestaan käyntiin – millä vihellät, kun pilli on jossain kentän pinnassa. No, tekevälle sattuu, Illman naurahtaa.
Samalla Illman painottaa, että näitä erilaisia muistin syövereissä olevia asioita on 42 vuoden aikana kertynyt todella paljon muualtakin kuin miesten liigakentiltä. Pöytään tulee lukema – vaikka onkin arvio – joka on vielä hämmästyttävämpi kuin 500 liigaottelua.
– On erotuomareita, jotka viheltävät pääasiassa liigapelejä ja sitten tällaisia kuin minä, joka viheltää ja on aina viheltänyt todella paljon muitakin sarjoja. Koko erotuomariajaltani minulla ei ole tilastoja, mutta vuodesta 2002 eteenpäin parhaana vuotena otteluita on ollut 150, joista ehkä 15 miesten liigapelejä. Keskiarvo vuositasolla on ollut sellaiset 80 ottelua.
– Joskus aikanaan pelejä tuli kauden aikana aika säännöllisesti enemmän kuin seitsemän viikossa. Jos nyt aika varovasti arvioin, niin kaikkiaan otteluita erotuomarina on kertynyt varmasti reilusti yli 4000, Illman täräyttää.
Näkemystä on näin ollen enemmän kuin tarpeeksi koko suomalaisesta käsipallosta ja Illman haluaa korostaa sitä, että juniorien pelaamista tulisi arvostaa siinä kuin miesten ja naistenkin otteluita.
– Missä tahansa sarjassa – oli kyse sitten miehistä, naisista, pojista tai tytöistä ja mistä ikäluokasta vain – voi olla hyviä pelejä ja yhtä lailla voi olla huonoja pelejä. Juniorien pelejä pitäisi ehdottomasti arvostaa vielä nykyistä enemmän, siellä on todella hyviä otteluita.
Vielä riittää tavoitteita
Tavoitteena ollut 500 ottelua on nyt täynnä ja kun takana on yli 40 vuoden rupeama, väistämätön kysymys on, oliko tämä nyt tässä. Tähän Illmanilta tulee selkeä vastaus, joka on yhtä aikaa kyllä ja ei.
– Oletamme että meille ei liigassa pelejä tällä kaudella juuri enää tule. Loppusarjojen erotuomariasettelutkin on jo tehty loppuun saakka. Katsotaan nyt, mutta sellaista olemme Tapanin kanssa jutelleet, että liigassa emme enää ensi kaudella jatka, Illman paljastaa.
Mutta…
– Tarkoitus on kuitenkin jatkaa muilla tasoilla. Naisten SM-sarjassa, miesten 1. divisioonassa ja toki juniorisarjoissa.
Ja se tavoite, sellainenkin Illmanilla nimittäin on. Eikä kyse ole mistään pienestä asiasta parin viikon päässä. Pitkän linjan käsipallomies ei tässäkään hae mitään pikavoittoja.
– Tämä tavoite on nyt saatu täyteen, mutta on tässä seuraavakin. Nyt jo edesmennyt isäni on tietääkseni yksi kahdesta yli 50 vuotta erotuomarina Suomessa toimineesta henkilöstä. Eihän minulla tässä ole enää kuin reilu kahdeksan vuotta jäljellä samaan yltääkseni, Illman vinkkaa.
Eli jatkossakin pöytäkirjassa eri sarjoissa nähdään tuttu nimi. Mies, jonka kaltaiset paitsi ovat ylläpitämässä äärettömän arvokasta lajikulttuuria, myös itse luomassa sitä. Krister Illmanilla on takanaan ainutlaatuinen rupeama, mutta työ lajin hyväksi jatkuu.