Tavoitteena Risto Orkon malja – käsipallon pääsarja 1943-2013

Pääsarjakäsipallo Suomessa juhlii vuonna 2013 tasalukuja, kun sarjatoiminnan käynnistymisestä on aikaa 70 vuotta. Vuosikymmenten varrelle mahtuu monenlaista tapahtumaa, joista tässä on listattu tärkeimpiä.

1943
Vuonna 1941 perustettu Suomen Käsipalloliitto on lokakuussa valmis myös virallisiin sarjaotteluihin. Miesten mestaruussarja alkaa kahdella ottelulla Helsingin Tennispalatsissa. Kaikki ottelut pelataan siellä ensimmäisien kausien aikana, paitsi turkulaisseurojen kotiottelut jotka käydään Turun tennishallissa. Maasotakoulun kadettijoukkue on yksi sarjan joukkueista. Myös toiseksi korkein sarjataso suomensarja aloitetaan saman päivän aikana.

1944
Helsingin suurpommitukset helmikuussa keskeyttävät sarjakauden lopullisesti. TPS:llä on sarjataulukossa suuri etumatka, ja turkulaiset leivotaan etuajassa ensimmäisiksi Suomen mestareiksi.

1945
HIFK voittaa keväällä toisen SM-sarjan, joka samalla on ensimmäinen joka pelataan loppuun.

1946
Mestaruudesta uusitaan, ja Union voittaa Karhun Pojat maalein 10-7. Tämän jälkeen seuraa sarjaotteluissa hallipulan takia kolmen vuoden tauko, ja SM-sarjaa pelataan seuraavan kerran vasta kaudella 1949/50.

1951
Elokuvaohjaajalegenda Risto Orko valitaan liittohallituksen puheenjohtajaksi. Hän lahjoittaa kiertopalkinnon joka jaetaan joka vuosi kultajoukkueelle. TUL:n joukkueet vetäytyvät sarjasta, ja runkosarja pelataan loppuun ilman niitä. Suomen mestaruus ratkaistaan vasta joulukuussa SVUL:n kahden parhaan ja TUL:n kahden parhaan seuran kesken.

1952
Tampereen Ilves nousee ensi kertaa pääsarjaan. Joukkue järjestää seuraavan neljän vuoden ajan kotiottelunsa Helsingissä.

1954
Kullasta käydään uusintaottelu ja KaPo voittaa Tampereen Ilveksen 15-14. Syksyllä sarja muuttuu kaksinkertaiseksi.

1956
Tampereen Ilves aloittaa kauden kotiottelulla Tampereella, mutta joutuu keskeyttämään sarjan heti tämän jälkeen, koska lupa pelata hallissa evätään.

1957
BK-46 nousee jo nyt pääsarjaan, vaikka hallia ei vielä nähdä Karjaalla melkein kahteen vuosikymmeneen.

1960
Helsinkiläiset vievät sarjassa kuusi ensimmäistä sijaa. BK-46 on seitsemäs. Sama kuvio toistuu neljä vuotta myöhemmin.

1961
Sjundeå IF nousee SM-sarjaan. Seuran miesten käsipallojoukkue muuttaa toden teolla vasta vuonna 1982 Helsingistä Siuntioon, kun halli valmistuu siellä.

1964
Union voittaa yhdeksännen mestaruutensa.

1966
BK-46:n ensimmäinen mitali on pronssinvärinen.

1967
UK-51 voittaa ensi kerran Suomen mestaruuden, kun HIFK kaatuu uusinnassa 34-31 jatkoajan jälkeen.

1968
BK-46 ottaa ensimmäisen kultansa. Riihimäen Palloseura nousee ensimmäisenä hämäläisjoukkueena SM-sarjaan.

1969
Joukkueessa sallitaan kesän jälkeen 12 pelaajan käyttö ottelussa. Vielä keväällä maksimimäärä on 11.

1970
Syksyllä alkaa ensimmäinen pääsarjakausi täysin ilman turkulaisjoukkueita.

1973
HJK nousee takaisin pääsarjaan 19 vuoden tauon jälkeen. Pronssijoukkue Sparta on ensimmäinen nousija mitaleilla.

1975
Runkosarjan neljä parasta pelaavat jatkosarjan missä ratkaistaan mitalit.

1976
Pudotuspelit palaavat jäädäkseen.

1977
Ensimmäinen varsinainen SM-karsintaottelu pelataan. 1950-luvun lopulla ilman mestaruussarjajoukkueita pelattua Suomensarjan jatkosarjaa on myös kutsuttu SM-karsinnaksi.

1978
Hopeajoukkue Cocks on ensimmäinen hämäläisjoukkue mitaleilla.

1979
Kiffenin Ari Halme siirtyy TSB Flensburgiin ja on ensimmäinen suomalaispelaaja Bundesliigassa.

1984
Urheilukomppania lähtee syksyllä yhdeksi kaudeksi sarjaan, mutta pelaa ainoastaan vierasotteluita.

1985
Doping-testit aloitetaan miesten SM-sarjassa. Anne Siivosesta tulee ensimmäinen naiserotuomari miesten palloilusarjojen pääsarjatasolla.

1986
SIF:n Kurt Strömsten voittaa 14. perättäisen mitalinsa. Urheilukomppania lähtee syksyllä yhdeksi kaudeksi sarjaan, ja pelaa nyt myös kotiotteluita Lahdessa.

1987
BK-46 voittaa 63. perättäisen ottelunsa, mikä on tässä vaiheessa Suomen palloilun pääsarjojen ennätys. Joukkueen Jan Rönnberg ohittaa ensimmäisenä pelaajana 2000 maalin rajan.

1989
BK-46 voittaa Jan-Gösta Westerlundin valmennuksessa 7. perättäisen mestaruutensa.

1992
Heikki Tuominen saa ensimmäisenä täyteen 400 ottelua erotuomarina.

1993
HIFK putoaa ensimmäisen kerran pääsarjasta. Joukkueen maalivahti Bjarne Winberg jättää pääsarjan 25 perättäisen kauden jälkeen. Dicken on ensimmäinen nousija mestarina.

1998
BK-46:n Jan Rönnberg ohittaa ensimmäisenä pelaajana 3000 maalin rajan.

1999
Loppuottelusarja on BK-46:lle 17. peräkkäin. Joukkueen keskushyökkääjä Thomas Holmberg voittaa 14. perättäisen mitalinsa. Pronssijoukkue HC Dennis on ensimmäinen tulokas mitaleilla. Paikallisottelu WT-BK 46 pelataan runkosarjassa Karjaalla. BK pelaa 1000. ottelunsa.

2000
HC Dennis vie mestaruuden, ja näin kultajoukkue tulee toisen kerran Uudenmaan ulkopuolelta. Syyskuussa valitaan ensi kerran sarjassa kuukauden pelaaja.

2002
BK-46:n Johan Berglund voittaa SM-kullan 15. kerran pelaajana. BK-46 tekee 30000. maalinsa.

2003
Kesän jälkeen joukkueelle sallitaan 14 pelaajan käyttö ottelussa aiemman 12 sijasta.

2004
HC Dennis vie finaalien kotiottelunsa Kupittaan jäähalliin. Viimeinen peli kerää ennätysmäiset 2445 katsojaa.

2006
BK-46 voittaa 20. kerran mestaruuden. Folke Söderberg on ollut mukana kaikissa kultajuhlissa, ensimmäisessä pelaajana ja muissa joukkueenjohtajana. Joukkueen Jan Helander lopettaa peliuransa 575 ottelun jälkeen.

2007
Cocks onnistuu 29. mestaruusjahdissaan, ja on ensimmäinen hämäläinen mestarijoukkue.

2008
BK-46 pelaa 30. kerran perättäin välierissä. Syksyllä 1990-syntyneiden maajoukkue osallistuu runkosarjaan pelkästään vierasotteluita pelaten.

2010
Mestaruussarja muuttuu kesällä käsipallon SM-liigaksi.

2011
HC West vie ensimmäisen mestaruuden SM-liigan aikakaudella.

2012
Runkosarjan ottelu HIFK-Cocks käydään Jyväskylässä. Kesän jälkeen joukkueelle sallitaan 16 pelaajan käyttö ottelussa aiemman 14 sijasta.

2013
BK-46 ottaa 1000. otteluvoittonsa.